Siirtopurjehdus kotia kohti

Saavuimme veneelle perjantai iltana ja suunnittelimme lähtöä seuraavalle aamulle. Laskimme että matkaan menisi hyvän aikaa, joten matka vaatisi yöpymisen tai hyvin aikaisen lähdön lauantaina. Sääennusteiden mukaan sunnuntaille oli kuitenkin luvattu jopa myrksylukemia, joten päätimme kulkea koko matkan lauantaina.

Lauantaina kello soi 04.15 ja aurinko oli juuri nousemassa. Taivas oli ihanan vaaleanpunainen ja oli aivan tyyni keli. Naapuriveneissä nukuttiin vielä ja muutama iltajuhlija oli vasta suuntaamassa kotia kohti. Ei muuta kuin köydet irti ja menoksi!

Tammisaareen johtaa melko pitkä ja paikoin kapeakin väylä. Reitti on kuitenkin hyvin merkitty ja syvä isommillekkin veneille. Maisemat olivat mitä parhaimmat ja vanha Volvon dieselikin nakutti nätisti ja matka sai hyvän alun. 

Lopulta pääsimme runkoväylälle, joka on myös itäänpäin hyvin samantyyppinen väylä hienoine mökkeineen ja kalliorantoineen. Veneitä ei tullut vastaan ja mökeissäkin nukuttiin vielä sikeästi.

Välillä tuntui kuin ajaisi jokea pitkin. Tässä lähestymme Barösundia jossa kulkee myös vaijerilossi. Barösundista löytyy myös jonkin verran palveluita (kauppa, polttoainemyynti jne.) mutta tällä kertaa emme tutustuneet niihin. Aurinko alkoi selvästi lämmittämään ja vatsaa kurnimaan. Oli aamiaisen aika.

Muutama uusi reimarikin oli tullut reitin varrelle joita vuoden 2013 merikorttimme ei vielä tuntenut. Nämä olivat kuitenkin lähinnä ohjaavia lisäyksiä eikä väylä ollut vaihtanut paikkaa.

Jokiosuus päättyi lopulta vasta Porkkalan selälle, jossa suunnittelimme purjehtivamme. Tällä kertaa kuitenkin tuuliennusteiden suunnat eivät pitäneet paikkaansa tuulen ollessa hyvin heikko ja vastainen, joten Volvo sai jatkaa töitään.

Barösundista eteenpäin alkoi näkyä muita veneitä. Porkkalan selkä oli todella tyyni joskin mereltä toki tuli pientä maininkia. Onneksi pääsimme tämän yli ennen luvattua myrskyä. Selän ylityksen jälkeen tuntui jo siltä kuin olisimme kotona, joskin Porkkalanniemen kärjestä kotisatamaan on vielä matkaa. Porkkalan kärjessä pääsimme kokeilemaan veneen keitto-ominaisuuksia, eikun gourmet sienipastaa tulille! Veneessä kaikki maistuu paremmalta, myös pussimuonat :)

Mickelskärsfjärdenillä oli tarkoituksena jälleen purjehtia, mutta juuri kun purjesuoja oli saatu pois, tuuli tyyntyi ja alkoi sataa. Ei sitten muuta kuin purjeet pussiin ja sadevaatteet päälle. Volvo sai jatkaa edelleen työvuoroaan, ainakin siinä on pieni kulutus. Välillä sai epäillä jopa dieselmittarin toimintaa.

Saavuimme Espooseen noin kello 16.30 eli melko tarkkaan 12 tuntia lähtömme jälkeen. Kaikki meni hyvin joskin ehkä ihan näin pitkiä siirtymisiä ei normaalisti viitsi tehdä. Kesälomamme on kuitenkin vielä edessä ja eihän sitä tiedä mihin tuulet vie. Purjehdusominaisuuksia pitää päästä vielä testaamaan.